Otsikolla voidaan tarkoittaa montaa eri asiaa, mutta tällä kertaa kirjoitan postausta kirjaimellisesti vessassa. Voidaanko sanoa suoraan, että vessa on välillä ainoa paikka jonne voi karata ajattelemaan omia ajatuksiaan. No aina ei tosin sielläkään, kun olemme koko perhe ahtautuneet iltaisin samaan vessaan, pestään hampaita ja takapuolia. Näyttää tosi tehokkaalta noin kahden neliömetrin pinta-alalla, niin ja ahtaalta.
Esikoisen kanssa on vaihtelevaa. Välillä tapellaan hampaat irvessa, mutta välillä on taas ihan aurinkoista. Toissapäivänä oli taas pikku taistelua potalla istumisesta, vai oliko se pukemisesta, no samapa tuo. Esikoinen kieltäytyi kunniasta ja lähti juoksemaan keittiöön vihaisena. Mennessään huusi vielä kovaan vihaiseen sävyyn, "EIKÄ! MINÄ MENEN MUMMULAAN!" Ja taas oli pokassa pitelemistä.
Tosikoinen puolestaan menettää hermonsa liikkumattomuuteen. Silmistä ja eleistä näkee, että tarve mennä ja tehdä olisi jo kova, mutta kun kroppa ei toimi halutulla tavalla ja kärsivällisyyttä määrätietoiseen harjoitteluun ei ole tippaakaan. Sorminäppäryyttä puolestaan tytöltä löytyy. Maissinaksut sujahtavat suuhun taitavasti ja naksua siirrellään taitavasti kädestä toiseen. Lisäksi naisellisia piirteitä löytyy jo rutkasti, kun neiti käyttää maissinaksua kasvojensa T-alueen kuorintaan. Poikkeuksetta ohut kuivunut kerros maissia löytyy kasvojen iholta, jonka saan kostealla liinalla hinkata irti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti