Ystävämme kutsui meidät purjehtimaan. Hän ei varmaan ihan tiennyt mihin oli oikein lupautunut, mutta me siitä vähät välitimme ja suuntasimme purjevenesatamaan koko perheen voimin. Olimme pakanneet mukaan kasan eväitä, vaihtovaatetta, vaipanvaihtovermeet ja pelastusliivit, joita oli täydennetty yksillä liiveillä, jotta molemmilla murkuloilla oli omansa. Loikkasimme koko konkkaronkka ystävämme 4 hengen yksimastoiseen purjeveneeseen. Perämoottorin avulla pois satamasta ja sitten purjeet auki. Tosikoisen syötin keulan sängyssä ja sinne se nukahti. Ilmeisesti sopiva lotiseva ääni ja keinutus olivat optimaaliset olosuhteet naperon nukuttamiselle. Pyysinkin miehiä kehittämään purjevenesimulaattorin lapsiperheitä varten. Esikoinen ihmetteli aaltojen loisketta ja tuulen suhinaa, kunnes alkoi maisemat kyllästyttää. Sitten äiti kaivoi kassista vähän evästä ja värtyskijan ja kyniä, mutta loppujen lopuksi neiti pomppi veneen kahden neliön tilassa edes takaisin, jutteli levottomia ystävämme pään menoksi ja touhusi niin, että äiti roikkui lähes koko loppumatkan liivinkauluksen kahvassa. Mutta siis mukava reissu oli, kelit suosi hyvin ja ystävää oli kiva nähdä pitkästä aikaa. Ja näin jälkeenpäin voi todeta, että reissu meni mukuloiden kanssa yllättävän leppoisasti.
 |
| Lapsoset purjehtimassa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti