Kun olimme ensin käyneet shoppailemassa Jumbon kauppakeskuksen käytävillä ja Esikoinen oli luritellut käytävien akustisessa tilassa riittävästi, päätimme karata paikalta. Esikoinen meinaan istui isänsä olkapäillä ja hoilasi kovaan ääneen: "Elämä ei ole hassumpaa!" ja saimme aikamoisen kasan hymyileviä virneitä osaksemme. No, ainakin piristimme pääkaupunkiseudun asukkeja.
Pakkasimme muksut ja kassit autoon ja suunnistimme Porvoon seudulle ystäviä moikkaamaan. Saimme majailla ystäviemme hellässä huomassa pari päivää ja oli aivan mahtava seurata pienten lapsostemme yhteisiä leikkejä. Tosin, Esikoisemme mainio leikki uimaan lähdöstä ei oikein ilahduttanut, kun molemmat naperot olivat riisuutuneet vaippasilleen ja painelivat menemään ympäri taloa. Kun yritin saada Esikoista pukeutumaan, hän närkästyneenä kieltäytyi ja kertoi menevänsä uimaan ystävänsä kanssa. Noh, mikäs siinä sitten, kaippa pukevat päälle jos kylmä tulee. Lapsia ilahdutti myös perheen eläimet, isommat ja pienemmät. Ei hätkähdyttänyt Tosikoista edes perheen koira, jonka takaa ei Tosikoisesta näkynyt juuri muuta kuin hiustupsu. Kiitos vielä tarjoiluista ja majoituksesta ja tietysti mainiosta seurasta. Tulemme varmasti toistekin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti