Kärryttelimme naperoiden kanssä lähikauppaan maitoa ostamaan. Esikoinen syöksyi ovesta päästyään noutamaan pikkuriikkisiä ostoskärryjä, tiedättehän ne, joissa on sellainen korkea lippu, joka tiputtelee tavaroita korkeista hyllyistä, kun niillä kaahaa liian läheltä hyllyä, mutta ei kuitenkaan näy hyllyjen ylitse, jotta muut asiakkaan osaisivat varoa rallikuskimeiningillä etenevää taaperoasiakasta. Kärryihin pakkasimme siis normi lapsiperheen tuotteita, leipää, maitoa, mehua ja jauhelihaa. Kun kaupan kierrettyämme sain Esikoisen vihdoin viimein ohittamaan karkkihyllyn ilman huutokohtausta ja parkkeeraamaan pikku ostoskärrynsä kassajonoon, alkoi Esikoinen tutkiskella ostoskäyrryjensä sisältöä tarkemmin. Kohta Esikoinen huudahtaa: "Kato Äiti, matoja!", tuijottaessaan ihmeissään jauheliharasiaa. Takanamme jonossa ollut nainen hörähtää nauramaan pidätelyistä huolimatta ja toivottaa meille oikein hyvää ruokahalua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti