Minä ja meidän perhe

Olen kohta 32 vuotias nainen, äiti ja työelämässäni tuotekehitysinsinööri. Pidän hurjasti erilaisista harrastuksista, kuten sukelluksesta, uimisesta, kiipeilystä, suunnistuksesta, retkeilystä/vaelluksesta, vuorikiipeilystä, matkailusta ja lukemisesta muun muassa. Tosin lapsien jälkeen harrastukset ovat jääneet hieman toissijaisiksi, mutta harrastamisen halu on kova, kunhan vaan aika riittäisi. Lisäksi rakkaat ystävät pitävät pienen pääni järjissään, kuten myös rakas aviomieheni.

Mies on myös tuotekehitystehtävissä, joten saas nähdä mitä tällaisten insinöörien lapsista voi oikein tulla (huokaa syvään). Intohimostaan ammattiaan kohtaan miehestä kertoo puolentoista tunnin työmatka (siis yhteen suuntaan), josta huolimatta hän puristaa aikaa perheelleenkin. Onneksi yhteiset harrastukset antavat meille vanhemmille silloin tällöin hengähdystauon, niin jaksaa tätä lapsiperheen arkeakin taas pitkän pätkän.

Niin ja sitten vielä nämä naperot. Esikoinen ja Tosikoinen. Pirteitä pakkauksia molemmat. Esikoinen mukavasti uhmaikänsä alkutaipaleella ja Tosikoinen alkaa rauhoittua alun refluksi/allergia/koliikkikivuistaan ja -huudoistaan.

Lemmikkeinä meillä ei ole muita kuin sohvan alta löytyviä villakoiria ja nurkissa makaavia pehmoleluja, useampaa eri lajia.

Ennen lapsia, minä ja miehemme sukelsimme syvälle ja luoliin, sekä kiipesimme jääputouksia ja vuoria, mutta nyt meillä on vähän erilainen vuori valloitettavana. Yritämme kasvattaa näistä kahdesta naperosta rajoilla ja rakkaudella jotenkuten täyspäisiä kansalaisia. Ainakin toistaiseksi ja suurimman osan aikaa näyttää ihan lupaavalta.