Uusi vuosi koitti ja uudet kujeet alkoivat. Pääasiassa aika on kulunut naperoiden nenää niistäessa ja yskän pärskeitä väistellessä. Kehitysvaiheita listattaessa Tosikoisen vahingossa tuetta seisomiset ovat selkeästi tulleet tarkoituksenmukaisiksi, niin että tässä sitä ollaan ensiaskelia odotellessa. Onneksi askeleita ei ole vielä näkynyt yhtäkään. Kontaten Tosikoinen pääsee kuitenkin jo liiankin lujaa ja käsien läiske lattiaa vasten toimii varoittavana äänimerkkinä, laita äiti tiskit koneeseen vieläkin vauhdikkaammin. Lisäksi Tosikoinen on tajunnut, että ulkopuolella asuntoamme on elämää. Tosikoinen kapuaa seisomaan vasten takapihan ovea, kurkkii juuri ja juuri ikkunan alareunasta takapihalle ja karjuu niin että oravia ja pikkulintuja ei meidän takapihalla ole juuri näkynyt. Tai ainakin ne ovat yhden käyntikerran jälkeen osanneet pysyä poissa.
Esikoisen virstanpylväisiin tuli vuoden alusta päiväkotiryhmän vaihto. Siirto isompien ryhmään ei aluksi tuntunut olenkaan hassummalta, mutta ryhmänvaihto aivan-liian-pitkän-joululoman jälkeen olikin tiukempi juttu kuin äiti osasi aavistaakaan. Joulutourneen ohjeistama vapaamuotoinen päivärytmi ja päiväkodin rytmi eivät siis oikein kohdanneet ja taisteluja jouduttiin käymään. Esikoinen totesikin ensimmäisen päiväkotiviikon aikana melko useasti, että "Minä en ole iso tyttö" ja sylissä viihdyttiin. No onneksi parin viikon jälkeen homma tuntui taas sujuvan ja Esikoiselta kuultiin pääasiassa ylpeitä kommentteja, että eikös huomennakin mennä isojen ryhmään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti